Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 
 

Ajankohtaista

30.01.2018

Naisjärjestöjen Keskusliiton lausunto hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2016–2019 väliraporttiluonnoksesta

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2016–2019 väliraportiksi. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa ja sen toimeenpanoa välttämättömänä toimena sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Suomessa. Sukupuolten tasa-arvon edistysaskelien ja puutteiden raportointi on tärkeä edellytys pitkäjänteiselle tasa-arvotyölle. Hallituksen tasa-arvo-ohjelman väliraporttiluonnos ja sidosryhmien kuulemistilaisuus lisäävät mahdollisuuksia toimia tuloksekkaasti hallituskauden toisella puoliskolla. Sukupuolten tasa-arvon lisääminen perustuu tasa-arvon systemaattiseen edistämiseen ja jatkuvaan laaja-alaiseen esillä pitämiseen. Useita tärkeitä toimia sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi on tehty vuosien 2015–2017 välillä ja listattu hallituksen tasa-arvo-ohjelman väliraporttiin.

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että hallituksen tasa-arvo-ohjelman 2016–2019 tavoitteet eivät ole olleet riittävän kunnianhimoisia. Tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen vaatii laajoja yhteiskunnallisia linjauksia ja rakenteellisia muutoksia. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia kaikkien ministeriöiden toimialueilla.

Naisjärjestöjen Keskusliitto toivoo jatkossa hallituksen tasa-arvo-ohjelman nopeampaa valmistelua ja riittävien resurssien varaamista tasa-arvotyön tekemiselle. Tasa-arvo-ohjelman tulee valmistella ja toimeenpanna kiinteänä osana hallitusohjelmaa ja sen strategisia painopisteitä. Tällä hallituskaudella tasa-arvo-ohjelma julkistettiin vasta vuosi hallituksen työn alkamisen jälkeen, jolloin kausi tavoitteiden toteuttamiseen jää lyhyeksi. Väliraportissa todetaan lisäksi, että sukupuolinäkökulman sisällyttäminen tasa-arvo-ohjelmaan kuuluviin hallituksen kärkihankkeisiin ja uudistuksiin on ollut haasteellista ja edennyt vaihtelevasti muun muassa siksi, että monet hankkeista olivat jo käynnistyneet ja määritelleet tavoitteensa ennen kuin päätös niiden sisällyttämisestä tasa-arvo-ohjelmaan tehtiin.

Sukupuolten tasa-arvo on Suomessa viime vuosina monella tapaa taantunut. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että hallituskauden toisella puoliskolla kiinnitetään enemmän huomiota suurten yhteiskunnallisten uudistusten vaikutukseen naisten asemaan. Yhteiskunnalliset uudistukset kuten sote-uudistus vaikuttavat ratkaisevasti naisiin työntekijöinä, yrittäjinä ja palveluiden käyttäjinä. Kilpailukykyuudistuksen aiheuttamat leikkaukset kohdistuivat pääosin julkisen puolen työntekijöihin ja siten naisiin työajan pidennyksinä ja lomarahojen leikkauksina. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on heikentänyt naisten kokoaikaisen työssäkäynnin mahdollisuuksia sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ja hoivavastuun tasaisemman jakautumisen edellytyksiä. Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että uudistusten sukupuolivaikutukset arvioidaan, arviointien laatua seurataan ja arviointien tulokset otetaan huomioon uudistusten valmistelussa ja toimeenpanossa.

Suomen tulee seurata pohjoismaista tasa-arvokehitystä ja ottaa esimerkkiä muiden Pohjoismaiden sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseen. Kun vertaa Suomen kehitystä vuoden 2018 alussa esimerkiksi Islannin juuri voimaan tulleeseen lakiin samapalkkaisuudesta, Norjan uuteen hallitukseen, jossa naisten ja miesten määrä on tasan 50 – 50, Ruotsin Göteborgiin perustamaan 70 työntekijän tasa-arvovirastoon ja siihen, että Ruotsissa miehet käyttävät kolmanneksen kaikista perhevapaista ja määrä on jatkuvasti nousussa, on Suomi auttamatta muiden Pohjoismaiden kehityksestä jäljessä. Seksin ostaminen on kriminalisoitu Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Suomi on lisäksi ainoa pohjoismaa, jonka lainsäädäntö edellyttää sukupuoltaan korjaavilta lisääntymiskyvyttömyyttä.

Lisäksi Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää seuraavia toimia hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa huomioitavaksi:

  • Hallituksen ministereitä ja muita keskeisiä päättäjiä valittaessa on kiinnitettävä huomiota sukupuolten tasa-arvoiseen edustukseen. Keskeisissä ministeritehtävissä on oltava sekä naisia että miehiä. Koska tällä hetkellä tasavallan presidentti ja kaikki keskeisimmissä ministeritehtävissä toimivat ovat miehiä, on eduskunnan puhemieheksi valittava nainen. 
  • Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii naisjärjestöjen resurssien lisäämistä. Naisjärjestöjen valtionavustus on ollut verrattuna muihin kansalaistoiminnan valtakunnallisiin kattojärjestöihin hyvin matala. Valmiiksi matala rahoitus on laskenut merkittävästi viime vuosina: Naisjärjestöjen Keskusliiton valtionavustus on laskenut viidessä vuodessa lähes kolmanneksella ja tällä hallituskaudella joka vuosi ollen vuonna 2017 126 00 euroa. Vaikka liiton toiminta on viime vuosina uudistunut ja lisääntynyt Naisjärjestöjen Keskusliitolla on vain kaksi vakituista työntekijää.

Naisjärjestöt ovat arvostettuja, aktiivisia ja rohkeita tasa-arvotoimijoita ja toimivat tiiviissä yhteistyössä niin jäsenjärjestöjensä kuin muiden kansalaisjärjestöjen, julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin kanssa. Vertailukohtina resursseissa ja palkkatasossa voidaan pitää muita kansalaistoiminnan kattojärjestöjä mm. sosiaalialalla, nuorisotyössä ja urheilussa. Tasa-arvoalalla joudutaan toimimaan minimiresursseilla, vähäisellä työvoimalla ja matalalla palkkatasolla suuren työtaakan alla.

  • Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii perhevapaiden pikaista uudistamista ja naisten ja miesten tasa-arvoisen vanhemmuuden ja työllisyyden edistämistä 6+6+6 -mallin mukaisesti. Isille korvamerkittyä osuutta on tuntuvasti lisättävä. Naisjärjestöjen Keskusliitto kannattaa näkemystä siitä, ettei uudistuksen tarvitse olla kustannusneutraali ja peräänkuuluttaa hallitukselta, puolueilta ja työmarkkinajärjestöiltä kunnianhimoa perhevapaauudistuksen läpiviemiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.
  • Tasaisemmin jaettu vanhemmuus mahdollistaa naisten ja miesten tasavertaisen osallistumisen työ- ja perhe-elämään sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Pitkät poissaolot työelämästä heikentävät naisten ura- ja palkkakehitystä, kasvattavat sukupuolten välistä palkkaeroa ja pienentävät naisten eläkkeitä.
  • Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että sukupuolten palkkaeroa kurotaan umpeen aktiivisesti ja tavoitteellisesti. Samapalkkaisuustyötä on tehtävä kunnianhimoisesti ja riittävästi resursoiden. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää valitettavana, että tällä hallituskaudella samapalkkaisuusohjelman henkilöstöresurssi on puolitettu yhteen vastaavaan virkamieheen.
  • Kilpailukykyä kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota naisten työsuhteisiin ja naisvaltaisiin aloihin. Talouspoliittisella päätöksenteolla voidaan edistää tai murentaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tärkeinä tavoitteinamme ovat työllisyysasteen nosto ja uusien työpaikkojen luominen. Kuitenkin mm. pienten lasten äitien työllisyysaste on laskenut vuodesta 2008 vuoteen 2014 seitsemällä prosenttiyksiköllä. Pyrkimykset naisten työllisyysasteen nostamiseksi eivät saa perustua naisten osa-aikatyömarkkinoiden luomiseen. Enemmistö määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä on naisia. Näin ollen myös perusteettomien määräaikaisten työsopimusten salliminen ja koeaikojen pidentäminen ovat toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi erityisesti nuorten ja perheenperustamisiässä olevien naisten työmarkkina-asemaan.
  • Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii konkreettisia toimia seksuaalisen häirinnän poistamiseksi, tasa-arvolain noudattamiseksi ja häirintäkulttuurista pois pääsemiseksi. Tähän sisältyy mm. velvollisuus tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen ja noudattamiseen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisemiseen. Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että kaikki yhteiskunnan päättäjät, koko järjestökenttä ja työelämän järjestöt, kaikki koulut ja oppilaitokset ovat mukana häirinnän poistamisessa.
  • Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii Istanbulin sopimuksen toteutusta vaativien toimien riittävää rahoitusta. Naisjärjestöjen Keskusliitto on huolissaan toimeenpano-ohjelman erittäin rajallisista resursseista. Sopimuksen 8. artikla velvoittaa sopimusvaltiota osoittamaan sopimuksen toimeenpanoon riittävät rahoitus- ja henkilövoimavarat. Istanbulin sopimuksen toimeenpanolle ei ole osoitettu erillistä määrärahaa, vaan suunnitellut toimet rahoitetaan niistä vastaavien ministeriöiden määrärahoista. Vuonna 2017 julkaistussa valtioneuvoston tasa-arvoselonteon väliraportissa 2011–2016 todetaan, että rajallisten resurssien vuoksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista toimenpiteistä toteuttamatta on jäänyt esimerkiksi tutkimuksia. Kaikki sopimuksen mukaiset velvoitteet ovat välttämättömiä naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien turvaamiseksi, eikä niitä Naisjärjestöjen Keskusliiton näkemyksen mukaan tulisi asettaa kilpailemaan resursseista hallinnonalojen muun toiminnan kanssa. Puutteellinen ja pirstaloitunut resursointi uhkaa jättää Istanbulin sopimuksen toimeenpanon sarjaksi yksittäisiä ja toisistaan erillisiä toimia. Keskusliitto katsoo, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ edellyttää kokonaisvaltaista ja vaikuttavaa toimintaohjelmaa, joka toimeenpannaan sille korvamerkityillä, riittävillä resursseilla.
  • Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanossa on otettava huomioon lainsäädännön sopeutustarpeet kuten suostumuksen puutteen lisäämiseksi raiskauksen oleelliseksi tunnusmerkiksi. Suomen rikoslaissa seksuaalirikokset määritellään edelleen käytetyn fyysisen väkivallan perusteella.
  •  Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää keskeisinä toimenpiteinä turvakotiverkoston alueellisen kattavuuden parantamista ja turvakotipaikkojen määrän nostamista sopimuksen edellyttämälle tasolle. Euroopan neuvoston laskennallisena ohjeena on, että turvakotipaikkoja tulisi olla yksi jokaista 10 000 asukasta kohti. Suosituksen mukaan Suomessa tulisi olla 550 turvakotipaikkaa nykyisen 143:n sijaan. Turvakotien ylläpitoon tulee osoittaa riittävästi resursseja: suositusten mukaisen turvakotiverkoston ylläpidon vuosittaiset kustannukset ovat THL:n arvion mukaan 40 miljoonaa euroa.

Hallituksen osoittama 2 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus vuosille 2017 - 2019 nostaa rahoituksen reiluun 19 miljoonaan vuonna 2019, mutta on riittämätön kattamaan velvoitteiden mukaiset kokonaiskustannukset, mikä todetaan myös hallituksen esityksessä. Vastaavalla vuosittaisella lisärahoitusvauhdilla turvakotipaikkoja on tarpeeksi vasta vuonna 2030. Keskusliitto pitää tärkeänä, että myös ihmiskaupan uhreilla, väkivaltaa kohdanneilla turvapaikanhakijoilla ja paperittomilla henkilöillä on pääsy turvakotiin.

Naisjärjestöjen Keskusliitto edellyttää, että Istanbulin sopimuksen toimeenpanossa kiinnitetään huomiota myös muihin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreille tarkoitettuihin palveluihin. Joulukuussa 2016 avautunut ympärivuorokautinen Nollalinja-puhelin, toukokuun alussa HYKS:n Naistenklinikan yhteydessä toimintansa aloittanut SERI-tukikeskus ja SERI-tukitoiminnan laajentaminen muualle Suomeen ovat toimenpiteinä oikeansuuntaisia. Jatkossa matalan kynnyksen tuki- ja palveluverkostoa tulisi kehittää kattamaan kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot koko Suomessa. Kaikkiin palveluihin tulee olla esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa. Palveluverkoston järjestämisessä on huomioitava palvelujen sukupuolierityisyys ja naisten moninaisuus sekä turvattava palveluiden saatavuus ja saavutettavuus myös haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille kuten lapsille ja nuorille, ikääntyville naisille, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille, asunnottomille, paperittomille, vammaisille ja maahanmuuttajanaisille.

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että Istanbulin sopimuksen artikla 19:n mukainen saatavilla olevia palveluja koskeva tiedottaminen edellyttää, että palvelut ovat välittömästi ja esteettömästi saavutettavissa. Tämä ei valitettavasti vielä toteudu esimerkiksi turvakotiverkoston kohdalla.

  • Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että ihmiskauppaa ja prostituutiota käsitellään naisiin kohdistuvana väkivaltana. Toimenpiteen ihmiskaupan ja prostituution vähentämiseksi tulee sisällyttää hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan ja toimintaohjelmiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Ihmiskauppa, siihen liittyvä seksuaalinen hyväksikäyttö, kaltoinkohtelu ja prostituutio kohdistuvat pääasiassa naisiin ja tyttöihin ja on myös kansallinen ilmiö. Erityisen suuressa vaarassa ovat haavoittuvassa asemassa olevat tytöt ja naiset. Ihmiskaupan vastaisen toiminnan sukupuolivaikutukset on arvioitava. Toimenpiteisiin kaikkien ihmiskaupan uhrien paremmaksi tunnistamiseksi ja avun piiriin ohjautumiseksi tulee ryhtyä. 
    • Suomessa tunnistetaan erityisen heikosti seksuaalisesti hyväksikäytettyjä ihmiskaupan uhreja. On huomattava, että Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto näkevät selvästi ihmiskaupan, prostituution ja seksuaalisen hyväksikäytön välisen vahvan yhteyden.
    • Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää seksin oston muuttamista rangaistavaksi teoksi Ruotsin, Norjan ja Islannin tapaan.
    • Keskusliiton mukaan viranomaisten osaamista ja ennaltaehkäisy- ja auttamisjärjestelmiä on vahvistettava Suomessa huonosti tunnistettujen naisiin ja tyttöihin kohdistuvien väkivallan muotojen kuten niin kutsuttuun kunniaan liittyvän väkivallan ja sukuelinten silpomisen osalta.
    • Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että sovittelumenettely naisiin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa on kiellettävä ja kielto pantava täytäntöön hallituksen tasa-arvo-ohjelman toimeenpanossa, kuten Istanbulin sopimuksen artikla 48 velvoittaa.
    • Naisjärjestöjen Keskusliitto näkee, että Istanbulin sopimuksen mukaisesti vanhempaan kohdistuva perheväkivalta on lapselle vakavasti haitallista ja tulee ottaa huomioon huoltajuus- ja tapaamispäätöksissä.
    • Naisjärjestöjen Keskusliitto kantaa huolta niin kutsutun vieraannuttamisen sisällyttämisestä lakiuudistukseen ja kannattaa linjausta siitä, että vieraannuttamista ei kriminalisoida. Kuten oikeusministeriön työryhmän muistio esittää, käsitteen määrittely ja siten sisällyttäminen lakiuudistukseen on ongelmallista, eikä käsitteellä ole vakiintunutta merkityssisältöä. Keskusliiton näkemyksen mukaan vaikeasti määriteltävää nk. vieraannuttamista ei tule voida käyttää tapaamis- ja huoltajuusriidoissa sitä osapuolta vastaan, jolla on syytä olla huolissaan lapseen tai itseensä kohdistuvasta väkivallasta.
    • Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii naisten moninaisuuden tunnistamista ja translain välitöntä uudistamista. Sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten oikeuksien ja aseman edistäminen vaatii naisten moninaisuuden huomioimista yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että yhteiskuntaa kehitetään heikoimpaan asemaan asetettujen ihmisryhmien tarpeista käsin. Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien naisten oikeudet toteutuvat täysimääräisinä yhteiskunnassamme. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää sukupuoltaan korjaavilta lisääntymiskyvyttömyyttä, ja on tältä osin selvästi jäljessä muita Pohjoismaita. Suomi on saanut aiheesta useita huomautuksia kansainvälisiltä valvontaelimiltä. Voimassa oleva laki loukkaa transihmisten ihmisoikeuksia, oikeutta itsemäärittelyyn ja keholliseen koskemattomuuteen.
    • Suomen linjan seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien edelläkävijänä kansainvälisesti on turvattava ja linjan on oltava yhtenäinen.
    • Naisjärjestöjen Keskusliitto pitää tärkeänä, että kasvatus- ja koulutusjärjestelmien tulee taata tasa-arvoinen pääsy kaikkiin ammatteihin. Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jossa henkilökunnalla on riittävää osaamista tukea tyttöjen ja poikien kiinnostuksen kohteita tasa-arvoisuuteen kannustavasti ja koulutusvalintojen sukupuolittuneisuutta purkavasti. Peruskoulussa tehdyt oppiainevalinnat ja sen aikana muodostunut osaaminen ja kiinnostus eri oppiaineisiin vaikuttavat peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja työelämävalintoihin ja vahvistaa koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolenmukaista segregaatiota.
    • Koulujen ja oppilaitosten on tehtävä suunnitelmallista tasa-arvotyötä. Koulujen ja oppilaitosten tulee panostaa koulutuksen segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että opintojen ohjauksessa. Sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän sekä kiusaamisen vastaista työtä tulee kouluissa tehostaa.
  • Hallituksen tasa-arvo-ohjelman myönteisinä yksittäisinä edistysaskelina Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa erityisesti nostaa opetus- ja kulttuuriministeriön toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä liikunnan ja urheilun alalla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmilla ja huomioimalla sukupuolten tasa-arvo valtionavun myöntökriteereissä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta yhteistyössä kymmenien kumppanitahojen kanssa on vuosina 2016 - 2017 toteutetun 100 tasa-arvotekoa –hankkeen kautta ollut osaltaan lisäämässä sukupuolten tasa-arvoa hallinnossa ja muualla yhteiskunnassa. Naisjärjestöt ja 100 tasa-arvotekoa –hankkeen kumppani- ja toimijatahot olleet aktiivisesti mukana edistämässä hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutumista. Toimintatapoina ovat tasa-arvotekoihin kannustamisen lisäksi toimineet tiivis kahdenvälinen ja verkostoyhteistyö.

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja TANE ovat yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestäneet lukuisia tilaisuuksia kansallisen tasa-arvopolitiikan edistämiseksi. 100 tasa-arvotekoa –kunniatoimikuntaan kuului lähes 40 korkean tason vaikuttajaa, jotka omalla sitoutumisellaan veivät eteenpäin sukupuolten tasa-arvoa taustatahoissaan. Tämä toimii osoituksena siitä, että kansalaisjärjestöjen rooli aktiivisena ja sitoutuneena kumppanina tasa-arvo-ohjelman ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä on Suomessa keskeistä.

Naisjärjestöjen Keskusliitto esittää, että teemoiltaan hallituksen tasa-arvo-ohjelman väliraporttiin sopivia Naisjärjestöjen Keskusliiton ja Tanen kanssa yhteistyössä suunniteltuja ja toteutettuja tasa-arvotekoja lisätään listalle. Tällaisia tasa-arvotekoja ovat mm.

  • sisäministeriön tutkimus turvallisuuden tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta keskittyen poliisin ja pelastustoimen palveluihin ja muiden turvallisuutta tukevien palveluihin
  • ministeri Annika Saarikon tasa-arvoteko naisiin kohdistuvan väkivallan kustannusten selvittämiseksi Suomessa
  • Puolustusvoimien tasa-arvoteko, tutkimus ja toimenpideohjelma naisten epätasa-arvon kokemuksista vapaaehtoisen varusmiespalveluksen aikana
  • Tilastokeskuksen tasa-arvoteko, jolla päätettiin lisätä tasa-arvoa koskevan tilastotiedon saatavuutta ja näkyvyyttä

Sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämiseksi Suomessa tarvitaan suuria yhteiskunnallisia linjanvetoja ja resursoituja toimia muun muassa sukupuolten tasa-arvoon liittyvän tiedon keräämiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Työhön tarvitaan hallituksen ja ministeriöiden määrätietoisia toimia, kansalaisjärjestöjen panosta ja kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden sitoutumista. Naisjärjestöjen Keskusliitto on omalta osaltaan valmis jatkamaan työtä tasa-arvoisemman Suomen puolesta ja jatkaa vaikuttamistyötään 59 jäsenjärjestönsä ja sidosryhmien kanssa mm. 100 tasa-arvotekoa –jatkohankkeella Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta 2018 - 2019. Tavoitteena on syventää ja monistaa tasa-arvotekoja ja koota jatkossakin yhteen kansallisia tasa-arvotoimijoita ja asiantuntijoita ja toimia yhteistyössä myös eri ministeriöiden ja muun valtionhallinnon kanssa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry 

Eva Biaudet                                                      Terhi Heinilä
puheenjohtaja                                                 pääsihteeri  

Lisätietoja:
                                   
Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila@naisjarjestot.fi, puh. 040 530 5544
Anni Hyvärinen, järjestösihteeri, anni.hyvarinen@naisjarjestot.fi, puh. 050 388 8868

Vuonna 1911 perustettu Naisjärjestöjen Keskusliitto on sukupuolten tasa-arvoa edistävien naisjärjestöjen kattojärjestö ja yhteistyöfoorumi. Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 59 jäsenjärjestöä, joissa on yhteensä yli 400 000 jäsentä. Keskusliitto toimii naisten aseman, sukupuolten tasa-arvon ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien edistämiseksi yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa.

www.naisjarjestot.fi        |                NJKL Facebookissa          |                NJKL Twitterissä


Lausunto pdf-muodossa


 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy