Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 
 

Ajankohtaista

03.09.2018

NAISJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITON LAUSUNTO KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN SUOJELUA KOSKEVAN PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SUOMEN VIIDENNEN MÄÄRÄAIKAISRAPORTIN LAADINTAA VARTEN

Naisjärjestöjen Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen viidennen määräaikaisraportin laadintaa varten kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta. Keskusliitto keskittyy lausunnossaan arvioimaan kansallisia vähemmistöjä edustavien naisten asemaa puiteyleissopimuksen täytäntöönpanossa.

Kansallisista vähemmistöistä tarvitaan sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa

Naisjärjestöjen Keskusliitto katsoo, että puiteyleissopimuksen toimeenpanon edellytys on sukupuolittain eritelty tutkimustieto Suomen kansallisista vähemmistöistä. Tiedon puute estää kansallisten vähemmistöjen syrjinnän tehokkaan torjumisen ja heidän asemaansa parantavien poliittisten toimenpiteiden toteuttamisen.

Puiteyleissopimuksen 4. artikla kieltää kaiken syrjinnän kansalliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella.

Ministerikomitean hyväksymä edellisen puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa koskeva suositus: liennytetään etnisten ryhmien välillä lisääntyvien ennakkoluulojen ja jännitteiden ilmapiiriä tehostamalla pyrkimyksiä torjua kaikenlaista suvaitsemattomuutta, rasismia, muukalaisvihaa ja vihapuhetta erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Moniperustainen syrjintä      

Romaninaiset alttiita moniperustaiselle syrjinnälle ja heihin kohdistuu ennakkoluuloja muun muassa vaatetuksen vuoksi.  Romaninaisilla on hieman enemmän syrjintäkokemuksia kuin romanimiehillä.   Vaikka Suomen saamelaisia käsittelevä tutkimustieto on sukupuolineutraalia ja saamelaisten kokemasta syrjinnästä tiedetään hyvin vähän,  on tiedossa, että saamelaisnaisiin kohdistuu syrjintää.   Myös vammaiset saamelaiset kohtaavat moniperustaista syrjintää. Vammaisilla naisilla yleensä on osoitettu olevan suuri riski joutua väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi. On syytä olettaa, että sama riski pätee myös vammaisten saamelaisnaisten kohdalla.  Lapin yliopiston tutkimuksen  mukaan saamelaisväestön yhtenä sisäisenä vähemmistöryhmänä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat saamelaiset ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa ja heillä on korostunut riski joutua moniperustaisen syrjinnän kohteeksi.

Kansallisiin vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe

Vihapuhe on ilmiönä vahvasti sukupuolittunut. Uusimman tasa-arvobarometrin mukaan sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli kokenut 15 prosenttia naisista ja 8 prosenttia miehistä. Johonkin vähemmistöryhmään, kuten uskonnolliseen, etniseen, kieli- tai seksuaalivähemmistöön, kuuluvista naisista yli neljäsosa oli kokenut vihapuhetta.  Romaneihin kohdistuva arjen syrjintä ja vihapuhe ovat väestön omien kokemusten ja useiden selvitysten mukaan viime aikoina lisääntyneet.

Syrjintä työmarkkinoilla ja asumisessa

Romanit kohtaavat syrjintää esimerkiksi asunnon ja työn haussa.  Noin joka viides, joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet työikäisistä romaneista on työttömänä.  Romanien työttömyys ei selity ainoastaan alhaisella koulutustasolla. Syrjinnän seurauksena koulutetunkin romanin voi olla valtaväestöön kuuluvaa vaikeampi työllistyä.  Vähemmistövaltuutetun (nyk. yhdenvertaisuusvaltuutetun) selvityksen  mukaan romaninaisten syrjintä työnhaussa on tavallista. Osa valtuutetun kyselyyn vastanneista romaneista katsoi, että romanivaatetus ja erityisesti romaninaisen vaatetus aiheuttaa hankaluuksia työpaikan saamisessa.  CEDAW-komitea on ollut huolissaan romaninaisten korkeasta työttömyysasteesta ja kehottanut Suomea ryhtymään toimenpiteisiin tehostaakseen romaninaisten yhdenvertaista osallistumista työmarkkinoille.

Romaninaisiin kohdistuu syrjintää asumiseen liittyvissä kysymyksissä romanimiehiä enemmän. Asumiseen liittyvä syrjintä on yleistä sekä yksityisillä asuntomarkkinoilla että kuntien ja kaupunkien vuokra-asuntoja haettaessa.  Ympäristöministeriön tuoreessa selvityksessä  nousi esille nuorten romaninaisten kulttuurisista tekijöistä aiheutuva asunnottomuus sekä väistämiskäytännöstä aiheutuva asunnottomuus.

Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa laaja ihmisoikeusloukkaus ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen 15 vuotta täyttänyt nainen on joutunut puolisonsa tai entisen puolisonsa väkivallan kohteeksi.

Romaninaiset kohtaavat samanlaista vakavaa lähisuhde- ja perheväkivaltaa kuin valtaväestöön kuuluvat naiset. Lähisuhde- ja perheväkivalta saattaa kuitenkin jäädä romaniyhteisössä piiloon. Romaninaisten apuun hakeutumiselle voi olla useita esteitä, joiden tunnistaminen on vaikeaa tuntematta romanikulttuurin erityispiirteitä. Romaninaisten kokemasta lähisuhde- ja perheväkivallasta tehdyn tutkimuksen mukaan turvakotipalvelut ovat romaninaisille tärkeitä, sillä avun hakeminen esimerkiksi läheisiltä voi olla heille vaikeaa. Palveluja käyttäneet romaninaiset ovat tutkimuksen mukaan tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta niiden piiriin pääseminen koetaan ongelmalliseksi. Tutkimus suosittelee, että turvakotipalvelujen henkilöstön tuntemusta romanikulttuurista lisätään, romaninaisille suunnataan tiedotusta olemassa olevista tukipalveluista ja että lapsiin kohdistuvia palveluja perheväkivaltatilanteiden yhteydessä lisätään.

Saamelaiskäräjät ja YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän vastaisen sopimuksen toteutumista valvova CEDAW-komitea ovat nostaneet esille turvakotien puuttumisen saamelaisten kotiseutualueilla. Lapin ainoa turvakoti sijaitsee Rovaniemellä ja se sijaitsee useiden satojen kilometrien päässä saamelaisalueelta. Vaikka Utsjoen asukkaat voivat käyttää Norjan puolella sijaitsevaa turvakotia, on vaarana, että turvakodin etäisyys vaikeuttaa väkivallan uhrin avun saantia tai jopa estää sen. Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista käsittelevä yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) velvoittaa sopimusvaltioita perustamaan riittävästi helposti saavutettavia turvakoteja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan uhreille. Sopimuksen määräysten täytäntöönpano tulee varmistaa myös kansallisten vähemmistöjen kohdalla.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerää vuosina 2017-2018 tietoa romaniväestön hyvinvoinnista, terveydestä, toiminta- ja työkyvystä sekä palvelujen käytöstä. Suomessa ei ole ennen tätä tehty kattavaa romanien terveyskartoitusta, vaikka ulkomaisissa tutkimuksissa ja Suomessa romanien keskuudessa on havaittu, että romanien terveys on heikompi kuin muun väestön ja odotettavissa oleva elinikä lyhyempi.   Tähänastisissa koko suomalaisväestöä tarkastelevissa terveystutkimuksissa romaneiden terveydellisiä erityisongelmia ei ole saatu esille. Myös terveydenhoitohenkilökunnan tuntemusta romanikulttuurista ja sen erityispiirteistä tulisi lisätä, sillä esimerkiksi neuvolatoiminnassa ja perhepalveluissa on romaneja koskevan tiedon puutteita.

Lapin pitkät etäisyydet vaikuttavat palvelujen saavutettavuuteen. Esimerkiksi iäkkäämmät saamelaisnaiset kokevat sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsyn välimatkojen vuoksi vaikeaksi. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat saamelaiset kokevat, ettei heidän oikeutensa esimerkiksi mielenterveyspalveluihin toteudu saamelaiskulttuurin ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyvän asiantuntemuksen puutteen vuoksi. CEDAW-komitea vaatii takaamaan saamelaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut saamen kielellä.

Ministerikomitean hyväksymä edellisen puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa koskeva suositus: Romaninen yhdenvertainen pääsy koulutukseen

Opetushallituksen selvitys  aikuisten romanien koulutustaustoista tarjoaa sukupuolittain eriteltyä tietoa romanien koulutustaustoista. Selvityksen mukaan jatkokoulutukseen, mukaan lukien lukio, hakeutuvien romaninuorten määrä on huomattavasti kantaväestöön kuuluvia nuoria alhaisempi. Selvityksen mukaan romaninuoret muuttavat valtaväestöön kuuluvia nuoria nuorempina omaan kotiin ja perustavat perheen.  Varhainen perheellistyminen vaikuttaa siten, että jatkokoulutukseen hakeudutaan usein vasta aikuisena. Nämä tekijät tulisi tutkimusten mukaan ottaa huomioon koulutukseen kannustamisessa tai työllistymisen tukitoimien suunnittelussa.  Romaneihin kohdistuva syrjintä voi vaikeuttaa aloitettujen opintojen loppuun saattamista. Romaninuori voi kohdata syrjinnästä aiheutuvia haasteita esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen suorittamisessa. Vaikeus löytää oppisopimustyöpaikka voi jopa katkaista opinnot.

Puiteyleissopimuksen 15. artikla velvoittaa luomaan tarpeelliset olosuhteet kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tehokkaalle osallistumiselle kulttuuri-, yhteiskunta- ja talouselämään sekä erityisesti heitä koskeviin julkisiin asioihin.

CEDAW-komitea on esittänyt huolensa siitä, että saamelaisnaiset ja romaninaiset ovat aliedustettuina poliittisessa ja julkisessa toiminnassa ja kehottanut varmistamaan heidän edustuksensa poliittisessa ja julkisessa elämässä.  Saamelaisten poliittinen yhteisö on ollut perinteisesti hyvin miesvaltainen. Tilanne on parantunut, sillä saamelaiskäräjien 24 jäsenestä ja varajäsenestä 10 on naisia. Saamelaiskäräjien puheenjohtajana toimii ensimmäistä kertaa nainen ja saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja on nainen. Kehitystä on kuitenkin edelleen syytä pitää silmällä.

Ministerikomitean hyväksymä edellisen puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa koskeva suositus: Romanipoliittisen ohjelman jatkaminen

CEDAW-komitea on suositellut Suomea sisällyttämään sukupuolinäkökulman kaikkiin toimintaperiaatteisiin, joilla pyritään puuttumaan romanien syrjintään sekä varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kaikkiin saamelaisia koskeviin toimintaperiaatteisiin ja ohjelmiin. Uusimman Romanipoliittisen ohjelman 2018-2022 yhtenä tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Ohjelman sukupuolivaikutuksia on arvioitu ja sukupuolten tasa-arvoa edistävälle Euroopan neuvoston phenjalipe-strategialle on laadittu kansallinen toimeenpanosuunnitelma. Suvauksen tulokset ja toimeenpanosuunnitelma tulee huomioida raportoinnissa.


Helsingissä 31.8.2018

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry


Eva Biaudet                                                                                            Terhi Heinilä   

puheenjohtaja                                                                                         pääsihteeri     


Lisätietoja:
Eva Biaudet, puheenjohtaja, puh. 050 3140205  
Terhi Heinilä, pääsihteeri, terhi.heinila[at]naisjarjestot.fi, puh. 040 530 5544
Anniina Vainio, järjestösihteeri, anniina.vainio[at]naisjarjestot.fi, puh. 050 388 8868


 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy