Naisjärjestöjen keskusliitto Twitterissä Naisjärjestöjen keskusliitto Facebookissa
 

Osaavat JA VAIKUTTAVAT NAISET vaalivat ja RAKENTAVAT YHTEISTYÖSSÄ TASA-ARVOISta ja kestävää YHTEISKUNtaa

 
 
 

Naisjärjestöjen Keskusliiton historia


(Kuva: Helsingin Kaupunginmuseo)

Naisjärjestöjen Keskusliitto (alkuperäiseltä nimeltään Suomen Naisten Kansallisliitto) perustettiin vuonna 1911. Naisasianainen ja kansanedustaja Aleksandra Gripenberg (1857–1913) oli liiton ensimmäinen puheenjohtaja.

Perustajajärjestöjä oli seitsemän: Koulukeittoyhdistys, Suomen Kasvatusopillinen talouskoulu, Suomen Käsityön Ystävät, Suomen Naisten Voimisteluliitto, Suomen Naisyhdistys, Naisliitto Hemmet ja Maria-yhdistys.

Näiden järjestöjen toimialat olivat varsin perinteisiä. Ne edistivät kouluruokailua, kotitalousopetusta, käsityötaitoja, naisliikuntaa, siveellisyyttä ja kodin asemaa. Vain Suomen Naisyhdistyksellä oli naisten vapauttamiseen (emansipaatioon) pyrkivä ohjelma.

Naiset politiikkaan!

Suomen Naisten Kansallisliitto vakiintuikin 1930-luvun loppuun mennessä maltillisten naisjärjestöjen foorumiksi. Keskeistä oli lainsäädäntöön vaikuttaminen sekä naisten saaminen komiteoihin ja muihin elimiin. Ajettiin myös naisten oikeuksia avioliitossa ja ansiotyössä, siveellisyyskysymyksiä ja kotitalousneuvonnan kehittämistä.

Koulutetut, kielitaitoiset naiset halusivat tehdä työtä yhteiskunnan vähäosaisten hyväksi ja parantaa omaa asemaansa yhteiskunnassa. Naiset halusivat tehdä itsenäisiä ratkaisuja, vapautua holhouksesta ja kertoa omat mielipiteensä. Naisilla oli kanta myös yleisiin kysymyksiin, kuten vaikkapa kieliasiaan tai sortokausien politiikkaan.

Vuonna 1947 nimeään nykyaikaistaneen Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnan keskeisenä teemana on ollut aktivoida naisia osallistumaan politiikkaan. Samalla NJKL on pyrkinyt pysymään puoluepoliittisesti sitoutumattomana ja kaikille järjestöille avoimena keskusjärjestönä. Tehtävä ei ole helppo, sillä useimmilla järjestöillä on hyvinkin vankka näkemys asioiden arvojärjestyksestä.

Suuri ja sitoutumaton

NJKL:n jäsenkuntaa on koko sen olemassaolon ajan leimannut liikkuvuus: osa järjestöistä on lopettanut toimintansa, osa eronnut ja liittynyt jäseneksi myöhemmin uudelleen. Seitsemästä perustajajärjestöstä vain Suomen Naisyhdistys ja Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto (SVoLi) ovat pysyneet yhtäjaksoisesti jäseninä. Jäsenyhdistyksiä on vuosien saatossa ollut yhteensä 115.

1980-luvulla NJKL oli liian leimautunut keskusta–oikeisto-ajatusmaailmaa edustavaksi, jotta se olisi voinut yhdistää kaikki poliittisen kentän naiset. Lisääntyneeseen kansainväliseen yhteistyöhön tarvittiin kuitenkin naisten yhteinen foorumi ja niinpä vuonna 1988 perustettiin uusi verkosto Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry, johon NJKL kuuluu aktiivisena jäsenenä. NYTKIS on nykyisin tärkeä vaikuttaja myös kotimaisissa tasa-arvokysymyksissä.

100+ vuotta naisjärjestöjen työtä

Järjestötyö on demokraattisen yhteiskunnan keskeinen toimintamalli. Järjestöjen kautta ollaan yhteydessä ihmisten elämään, kuullaan ajatuksia ja muotoillaan niistä toimintamalleja, usein kansainvälistä taustaa vasten. Järjestöissä opitaan yhteiskunnallisiksi toimijoiksi ja vaikuttajiksi.

Naiset ovat mukana myös muissa suurissa järjestöissä, mutta naisjärjestöissä toimiminen antaa usein enemmän voimaa ajaa oman sukupuolen asioita. Naisjärjestöistä on noussut naisia julkisuuteen paljon enemmän kuin kansalaisjärjestöistä, joissa toimii sekä naisia että miehiä. Niissä edustustehtäviin on valittu yleensä miehiä.

Suuri osa naisjärjestöjen toiminnasta on neuvonta- ja auttamistyötä. Yhdessä on ratkottu ihmisten arjen haasteita sekä myös laajempia sosiaalisia ongelmia. On perustettu oppilaitoksia, kirjastoja, lastenkoteja ja -tarhoja sekä kesäsiirtoloita. Lainsäädäntöön on pyritty vaikuttamaan naisen ja perheen aseman parantamiseksi.

Ideoijat ja uranuurtajat

Useimmista naisjärjestöjen alkuun panemista toiminnoista on kehittynyt kunnan tai valtion ylläpitämiä hyvinvointipalveluja. Naisjärjestöt ovat toimineet yhteiskunnallisina ideoijina ja uranuurtajina luoden pohjaa suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikalle.

Järjestönaiset ovat tehneet laajamittaista yhteistyötä kansanedustajanaisten kanssa. Ensimmäiset naiskansanedustajat ajoivat samoja asioita järjestöjen kanssa: kunnallista äänioikeutta, julkisten virkojen ja muiden työalojen avaamista naisille, samaa palkkaa, naimisissa olevien naisten oikeuksien laajentamista ja yhdenmukaistamista muiden aikuisten tasolle, avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten aseman parantamista, raittiuskysymyksiä, prostituution lakkauttamista ja hyväntekeväisyyteen liittyviä asioita.

Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuus ei ole niinkään hallinnon ja politiikan menettelytapojen ansiota. Se johtuu ensisijaisesti naisten omasta aktiivisuudesta ja yhteistyöstä järjestelmän välinpitämättömyydestä huolimatta. Tasa-arvokysymysten esillä pitäminen on saanut aikaan sen, että kansalaiset kokevat tasa-arvon tärkeänä yhteiskunnallisena kysymyksenä, kuten tasa-arvobarometrit osoittavat.

Kansainvälisyydestä voimaa

Naisjärjestöjen Keskusliitto perustettiin alun perin Kansainvälisen Naisliiton (International Council of Women, ICW) Suomen osastoksi. Washingtonissa 1888 pidetyssä kokouksessa perustettu ICW halusi yhdistää naisten yhteistyössä olleet kaksi linjaa: naisen vapautta ja oikeuksia ajavat järjestöt sekä hyväntekeväisyystyöhön keskittyvät järjestöt.

ICW on väylä eri maiden naisten yhteydenpidolle. Liitto järjesti naisten konferensseja, joissa käsiteltiin yhteiskunnan ja perheiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Naiskysymysten etenemisen vertailu eri maiden välillä oli erittäin keskeistä ICW:n toiminnassa.

Jokainen jäsenmaa laati liiton eri komiteoille raportin omasta etenemisestään. Raporttien avulla seurattiin säännöllisesti naisasian etenemistä ja niistä saatiin kansainväliset perustelut asioiden ajamiseen omassa maassa. Naisjärjestöjen Keskusliiton perustaja ja naisasia-aktivisti Aleksandra Gripenberg osallistui säännöllisesti ICW:n kokouksiin, laati raportteja ja niiden pohjalta julkaisuja myös Suomen tarpeisiin.

Naisten vuosikymmen

ICW on osallistunut aktiivisesti YK:n ja sitä edeltäneen Kansainliiton toimintaan. 1960-luvulla ICW:n tarpeellisuus kyseenalaistettiin, mutta Naisjärjestöjen Keskusliiton silloinen puheenjohtaja Helvi Sipilä puhalsi yhteistyöhön uuden liekin. ICW alkoi Sipilän aloitteesta kerätä tilastoja naisten asemasta eri maissa. Näihin tilastoihin pohjautuen YK järjesti vuonna 1975 Meksikossa konferenssin, jossa hyväksyttiin naisen asemaa parantava kansainvälinen toimintaohjelma kymmeneksi vuodeksi – naisten vuosikymmeneksi.

Vuonna 1979 Meksikon kokouksen seurauksena hyväksyttiin YK:n yleissopimus naisten kaikkinaisen syrjinnän poistamiseksi (CEDAW). Sopimus aloitti tasa-arvolainsäädännön kehittämisen monissa maissa. Suomi ei kuitenkaan voinut ratifioida sopimusta ennen kansallisen lainsäädäntönsä korjaamista.

Sopimuksen toteutumista on seurattu YK:n kongresseissa Kööpenhaminassa 1985 ja Nairobissa 1990. Pekingissä hyväksyttiin Pekingin toimintaohjelma 1995 ja tämän edistyksellisen asiakirjan toteutumista on seurattu sekä New Yorkin seurantakokouksissa 2000, 2005 ja 2010 että Pekingin juhlakokouksessa 2005. NJKL on koonnut kansalliset rinnakkaisraportit vuosina 2000, 2005 ja 2010.

ICW on vain yksi kansainvälisen yhteistyön foorumi. Useilla NJKL:n jäsenjärjestöillä on omat yhteistyökumppanit, joiden kanssa kehitetään osaamista. Tavoitteen on naisten hyvinvointi ja maailmanlaajuinen turvallinen rinnakkaiselo.

 

100 vuotta naisten elämää ja tekoja-näyttelykirja

Sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisasiaa ajava Naisjärjestöjen Keskusliitto perustettiin vuonna 1911 ja satavuotista taivalta juhlittiin vuonna 2011. Juhlavuoden kunniaksi pidetyssä 100 vuotta naisten elämää ja tekoja -juhlanäyttelyssä muistutettiin, että naisjärjestöjen sinnikäs työ on johtanut moniin yhteiskunnallisiin uudistuksiin, kuten naisten äänioikeuteen ja vaalikelpoisuuteen, äidin ja lapsen hyvinvoinnin turvaamiseen sekä naisten koulutuksen ja uramahdollisuuksien avautumiseen.

Upean näyttelykirjasen voi ladata täältä.

 
 
  • We All
  • Wihuri-logo
  • OKMlogo
  • Naisten ääni
  • Minna
 
 
 
 
 
login Synergia Foxy